Tags
Beomjin Kim, Dmytro Kalmuchyn, Ekaterina Morozova, Elena Guseva, Kateryna Kasper, Leon Kosavic, Matija Meić, Sunyoung Seo
Kilpailut on nyt saatu kilpailtua ja palkinnot jaettua. Tällä kertaa ainakin varjoraadin havaintojen mukaan yleisökin oli melko lailla samaa mieltä arvovaltaisen tuomariston kanssa, eikä varjoraadillakaan ollut lopulliseen palkintosijojen järjestykseen varsinaisesti mitään nokan koputtamista, vaikka meidän varjolistamme hiukan lopullisesta erosikin. Listat – sekä varjoraadin yhteinen että kunkin raadin jäsenen oma järjestys – löytyvät tästä blogista keskiviikon 13.8.2014 kohdalta, tähän kirjoitukseen on koottu yhteen varjoraadin kaikkien jäsenten näkemyksiä.
Toisinaan laulukilpailuissa – etenkin kansainvälisellä tasolla, jolloin kilpailijat ovat jo lähtökohtaisesti erittäin taitavia ja vailla esimerkiksi suurempia teknisiä puutteita – kärkisijojen jakaminen voi olla aika hankalaa. Henkilökohtaiset makuasiat, niin mieltymykset kuin toisaalta antipatiatkin vaikuttavat erittäin paljon, ja joskus kilpailuissa voi käydä jopa niin, että ensimmäiselle sijalle valitaan laulaja, joka on läpi kilpailuerien tasaisen hyvä eikä herätä suuria tunteita suuntaan tai toiseen: tällainen laulaja ei siis myöskään ärsytä ketään kovin paljon, vaan saa kaikilta tuomareilta vähintäänkin melko hyvän arvion. Usein lauluäänen ja esiintymisen kaikkein persoonallisimmat piirteet ovat ainakin yhden tuomarin mielestä ärsyttäviä virheitä, jolloin tällaisen tuomariston mielipiteitä jakavan laulajan on vaikea nousta aivan terävimpään kärkeen.
Niinpä varjoraadissakin mielipiteet jakautuivat melko lailla. Neljänsistä sijoista oltiin raadissa kutakuinkin yksimielisiä: vaikka Elena Gusevan runsas ääni teki aiemmissa erissä raatilaisiin vaikutuksen, oli hänen ohjelmistovalintansa finaalissa ehkä vähän epäkiitollinen, kuten myös Dmytro Kalmuchynilla, jonka kappaleet olivat hänen nuorelle äänelleen vielä hitusen liian raskaat. Kuitenkin Kalmuchynin koskettavaa heittäytymistä ja spontaaniutta ihailtiin yleisesti. Naisten sarjassa Ekaterina Morozova tuli varjoraadin listalla kolmanneksi melko yksimielisesti. Hänen äänimateriaalinsa on upea, mutta tekstien käsittelyyn kaivattiin yleisesti lisää tarkkuutta.
Siitä eteenpäin valinnat olivatkin hieman hankalampia. Eniten kannatusta naisten sarjan voittajaksi saivat Kateryna Kasper ja Sunyoung Seo, joista ensin mainittu oli raadin naisjäsenten suosikki ja jälkimmäinen taas miesten. Seon kaunis ja vuolas lyyrisdramaattinen sopraano ja eleettömän intensiivinen tulkinta ihastuttivat herroja, mutta daamit kiinnittivät näiden ominaisuuksien lisäksi huomiota äänessä raskaahkoon laulutapaan, paikoin ilmenneeseen terävyyteen ja hienoiseen alavireisyyteen, mikä luultavasti johtui siitä, että laulaja oli huolissaan äänensä kantavuudesta – Musiikkitalon sali on toki iso, ja Radion sinfoniaorkesterista lähtee paljon ääntä, mutta Seo olisi tästä huolimatta voinut huoletta antaa äänensä soida vapaasti. Ehkäpä ohjelmavalintakin oli vähän raskas. Kateryna Kasper taas teki loistavan vaikutuksen laulamalla oman kevyen äänityyppinsä ohjelmaa erittäin tyylikkäästi ja valovoimaisesti, sijoittuen ansaitusti ensimmäiselle sijalle: äänen koko ei siis kaikeksi onneksi ole kilpailuissa merkittävin asia vaan se, miten sitä käytetään.
Miesten sarjassa mielipiteet kärkisijoista hajaantuivat vähän enemmän: kolme raatilaista olisi sijoittanut Leon Kosavicin kärkeen. Hän teki oopperalavoille valmiin vaikutelman, lauloi musiikillisesti ja teknisesti erittäin hyvin ja esitti ohjelmansa erittäin harkitulla tavalla ja tekstilähtöisesti. Tässä kohtaa raatilaisten mielipiteet sitten menivät ristiin: se, mikä yksien mielestä oli hyvin suunniteltu ja toteutettu, viihdyttävä ja koskettava esitys, oli toisten silmissä maneerista ja epäspontaania. Makuasioista voi aina kiistellä taiteen suhteen, joten tyydyimme tähän asetelmaan ja totesimme, että tässä on nyt laulaja, joka ainakin herättää tunteita!
Kosavicin maanmies, ansaitusti parhaana suomalaisen laulun esittäjänä palkittu muhkeaääninen Matija Meic herätti rohkeana, vilpittömänä ja alkuvoimaisena esiintyjänä raadissa suuria sympatioita ja oli joidenkin raatilaisten listoilla nostettu aivan kärkisijoille. Kuitenkin toiset meistä kuulivat finaalissa hänen äänessään ehkäpä jännityksen mukanaan tuomaa kireyttä. Joka tapauksessa hänen esityksensä oli teksti-musiikkisuhteessaan ja avoimuudessaan nautittava!
Beomjin Kim esitteli upeasti ja vaivattoman hehkuvasti soivaa instrumenttiaan tunnetuissa tenoriaarioissa, joita osa varjoraatilaisista tosin piti hänelle tässä vaiheessa hitusen liian raskaina: keskiala ei kantanut vielä joka paikassa aivan optimaalisesti paksun orkesterisatsin yli, ja tulkintaan varmasti tulee tulevaisuudessa vielä lisää syvyyttä. Esitys oli kuitenkin kaikin puolin tyylikäs ja onnistunut.
Varjoraadin joukossa pohdittiin sitä, millä perusteella kukin meistä omat voittajansa valitsi. Toisille meistä tekniikka, äänimateriaali ja sen soveltuvuus käytännön työskentelyyn oopperan ammattilaisena olivat tärkeämpiä kuin toisille, jotkut taas painottivat sitä, miten laulajat tulkitsivat tekstiä ja välittivät musiikillisia ajatuksia – kolmas tapa taas oli kalkyloida omat sijoituslistansa näitä ominaisuuksia yhdistellen ja eri tavoilla painottaen. Niinpä niin; koska emme varjoraadissa saavuttaneet yksimielisyyttä, päätimme sen sijaan nauttia mielipiteiden kirjosta.
Joka tapauksessa tämän tasokkaan kilpailun kärkisijoille tulleiden laulajien väliset erot olivat varjoraadin silmissä melko pieniä, ja hieman toisin painottaen palkinnot olisivat ehkä voineet jakautua jollain toisella tavalla. Mikä meitä mietityttää on se, että tästä tosiasiasta huolimatta media huomaa yleensä vain ensimmäiselle sijalle tulleet laulajat: esimerkiksi eräs valtakunnallinen sanomalehti on tehnyt koko sivun jutun voittajista, mutta tuskin edes mainitsee muita palkittuja. Pitäisiköhän kulttuuritoimitusten tässä kohtaa ottaa mallia vaikkapa urheilusivuista, joilla reilun pelin hengessä tavallisesti haastatellaan Suomessa järjestettävien kansainvälisten kilpailujen kaikki palkinnoille sijoittuneet, ja sen lisäksi muistetaan myös mainita obskuranttienkin lajien ulkomaisissa kilpailuissa seitsemänneksitoista sijoittunut suomalaisurheilija?
Onnittelemme kaikkia kilpailuissa palkittuja lämpimästi ja toivotamme heille mitä parhainta menestystä ja laulun iloa!
Varjoraati