Varjoraadin voittoveikkaukset

Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu on saatu päätökseen. Keskiviikkoilta oli täynnä tunnelmaa ja jännitystä, kun finalistit esiintyivät Hannu Linnun johtaman Radion sinfoniaorkesterin kanssa.

Varjoraati teki omat veikkauksensa voittajien järjestyksestä, ja se on tässä:

Miehet

1.Rodrigo Sosa Dal Pozzo tai Stefan Astakhov

2.Rodrigo Sosa Dal Pozzo tai Stefan Astakhov

3.Jussi Juola

4.Bryan Murray

Naiset

1.Olga Cheremnykh

2.Johanna Wallroth

3.Palesa Malieloa

4.Teaa An

Ei veikkauksemme siis aivan pieleen mennyt, sillä nuori saksalainen baritoni Stefan Astakhov vei miesten sarjan voiton – ja kakkoseksi veikkaamamme ruotsalainen Johanna Wallroth sijoittui ykköseksi.

Onnea kaikille palkinnonsaajille ja aurinkoista kesää!

Varjoraati

Advertisement

Kohti finaalia – Varjoraadin mielipide

Varjoraadin mielipide on varsin selkeä – tai sitten ei. Teimme finaaliin valittavista pitkän keskustelun tuloksena tämän ehdokaslistan. Käy myös kurkkaamassa videomme YouTuben puolella!

 

It is the semifinals!

In today’s blog we would like to reflect a bit what it takes to prepare the program for competition like this and what can competition experience give to the young singer.

There are only few vocal competition like Mirjam Helin worldwide. Usually competitions have a predetermined repertoire list from which the singer can choose. On the spot there’s very little exercise time with the pianist, if any. In the finals or already in the semi-finals, the jury usually selects the performing repertoire from the options suggested by the competitor.

As an opposite, Mirjam Helin gives competitors freedom to build their program as they like from the start to the finals with only few wishes. There is time to practice with pianist even at the actual venue. But the freedom offered by competition requires artistical involvement of the competitor. The chosen competition repertoire must be so versatile and interesting that it stands the concert conditions and jury’s comparison. Gathering and practicing such repertoire requires a lot of skill and perseverance. Many singers have had several advisors and coaches to help with phonetics and musical styles, to build up physical and mental stamina, to polish the repertoire to the international level.

Finding and organizing such a set of support requires a lot of time and effort. In many cases, the presentation is clearly higher if the competition pieces have been presented several times before the competition. For that reason several Mirjam Helin competitors have arranged a little concerts to try out competition program. The competition itself provides the opportunity to present a prepared polished repertoire and to establish contacts to international classical music platform and to the colleagues who work in it. It has been a joy to follow how competitors bend together and help each other with pronunciation of their native languages around cup of coffee. Competitors from Mirjam Helin competitions will also receive valuable personal feedback from the respectful jury, as well as high-quality video recordings of their performances. For a young singer, such a competitive experience is precious and will take to the next level.

Can one actually see how well singer is prepared to the competition? Definitely yes.

South Korean bass-baritone Byeong Min Gil presented a group of songs from Schumann’s Liederkreis, showing excellent chamber music skills. The 25-year-old voice-wonder filled the concert hall of Music Center and delivered challenging program without any zip of water or other breaks.

Good preparation also glowed in the performance of Ukrainian baritone Yuriy Hadzetskyy, who sung among others three songs of Schubert dealing with death in very touching way. Schumann and Schubert alternated during the first part of semi-finals and were performed just by the right singers. It is so that the singer is either Schubert or Schumann interpreter.

Serbian baritone Stefan Hadžic delivered perfect Finnish pronunciation in Myrskylintu by Merikanto. Generally, at this stage, the semi-finals reminded us how great it is to hear honest, soulful performances from young singers at a time when pop culture phenomena is pushing so strongly into the world of classical music. There were strong feelings of pride when we realized that the Finnish international song contest has honesty as it’s priority.

Honesty and vulnerability were two things that Dame Kiri Te Kanawa asked for in her interview.  Finnish baritone Jussi Juola lived through those hopes for truthful interpretation while performing Schubert’s Heine songs. American countertenor Eric Jurenas presented a group of Purcell songs with great detail and accuracy. In the preliminary round he showed capability to interpret modern music and he kind of made us hungry to taste more of that.

The first and second part of the day included stunning interpretations of Finnish classics by Sibelius, Kuula, Madetoja, Kilpinen and Saariaho. Songs in Finnish were challenging generally because of the complicated diphthongs, double consonants and vowels. It was great to see how contestants embedded the meaning of Finnish texts.

South Korean bass-baritone Bonsu Ku impressed the audience especially with the Mephistopheles’s aria. His song section included four composers and was built around a theme of fire. Then we had the pleasure to hear the beautiful Ukrainian soprano Iryna Kyshliaruk in a white trouser suit. The garment was elegantly finished with a red shirt chording with lacquered nails and lipstick. In appearance, competition also plays a role, and contemplating and organizing garments is part of preparing for competition. In 2009, the winner of the Mirjam Helin women’s series, Julia Lezhneva, sang every round in the corset dresses specially designed for her. Kyshliaruk interpreted colorfully Mussorgski’s Children’s Chamber – a song series that was apparently transposed for her to a higher key.

In addition to excellent preparation, excellent concentration at the moment of competition is required, and Mirjam Helin competitions are also offering that thanks to the organizers. South African soprano Palesa Malielo had perfect consentraation, beautiful voice and heartfelt interpretation. It seemed that every singer who reached the semi-finals was fulfilling expectations laid on them and enjoyed the opportunity to perform again.

After intermission American mezzo soprano Megan Moore interpreted fiercely Medea’s aria together with elegant Berlioz and colorful Sibelius. Moor’s performances always cheers with self-reliance and finite interpretation, however never in cost of excellent singing technique and music making. The first semi-final day was finished by Canadian soprano Elaina Moreau, who blasted the bank by ending her program with Merikanto’s song Mä elän (I’m alive).

High-level competition will continue tomorrow. At this stage, the tension intensifies towards the finalists. Mirjam Helin is also an extraordinary competition because competitors have two days rest before the finals. These days will be used by the Radio Symphony Orchestra under leadership of Hannu Lintu. The competition has ordered all the orchestra scores for final arias of all the competitors. This is made just to make sure that as soon as jury makes their list of finalists, orchestra can start immediately practicing for the final.

Varjoraati välierissä – osa 1

No niin, Mirjam Helin laulukilpailun välierät on nyt avattu!

Tänään voitaisiinkin vähän pohdiskella, että mitä kilpailuun valmistautuminen vaatii nuorelta laulajalta ja mitä se parhaimmillaan antaa. Maailmalla Mirjam Helin -laulukilpailujen tyyppisiä konsepteja on äärimmäisen vähän. Yleensä kilpailuissa on ennalta määrätty ooppera-aariaohjelmisto, josta laulaja saa valita. Pianistin kanssa on todella niukasti harjoitusaikaa, jos suinkaan. Finaaliin tai jo välieriin tuomaristo valitsee itse aariat kilpailijan ehdottamista vaihtoehdoista.

Mirjam Helin antaa kilpailijalle vapauden rakentaa ohjelmansa hyvin vapaasti alkueristä finaaliin. Pianistien kanssa ehtii harjoitella ja jopa esitystilassa. Kilpailun tarjoama vapaus asettaa kilpailijan myös vastuuseen. Ohjelmiston on oltava sen verran monipuolinen ja kiinnostava, että sen esittäminen kestää konsertin olosuhteet ja tuomariston vertailun. Sellaisen ohjelmiston kokoaminen ja harjoittaminen vaatii paljon taitoa ja pitkäjänteisyyttä.

Monella laulajalla on ollut useampi neuvonantaja ja valmentaja. Eri kieliä on viimeistelty eri kieligurujen kanssa. Myös musiikkityyleissä on haettu mahdollisesti apua erikoisasiantuntijoilta. Kuntoa ja kohotettu ohjatuilla liikuntatunneilla ja esiintymisjännitystä voitettu kannustavan valmentajan ohjaamana. Tällaisen apujoukon löytäminen ja järjestäminen vaatii paljon aikaa ja tarmoa. Monesti esitys on selkeästi korkeampitasoinen, jos kilpailukappaleita on päässyt esittämään useamman kerran ennen itse kilpailua.

Tämänkin kilpailun laulajat ovat järjestäneet ennen kilpailuja omia konsertteja koeyleisölle. Itse kilpailu antaa mahdollisuuden esittää valmisteltu ohjelmistokokonaisuus ja luoda suhteita niin työmarkkinoille kuin kollegojen suuntaan. Useampi kilpailija on nähty kahvilassa työstämässä toisen kilpailijan kanssa tulevaa ohjelmistoa, käyttäen hyväksi toistensa kielitaitoja. Mirjam Helin -kilpailuista kilpailijat saavat myös arvokkaan henkilökohtaisen palautteen lautakunnalta sekä korkeatasoiset videotallenteet omista kilpailuesityksistä. Nuorelle laulajalle tällainen kilpailukokemus on kallisarvoinen ja vie seuraavalle tasolle.

Miten kilpailuun valmistautuminen näkyi välierän ensimmäisen päivän esiintyjissä?

Korealainen Byeong Min Gil esitti Schumannin Liederkreis-sarjasta tehdyn kokonaisuuden, jossa hän osoitti erinomaiset kamarimuusikon taidot. Vasta 25-vuotiaan bassobaritonin ääni täytti Musiikkitalon konserttisalin väsymättään loppua kohden ja tarvitsemattaan edes kurkun kostutusta. Byeong Min Gil on selkeästi esittänyt kyseisen ohjelmiston ennenkin, kehittynyt kommunikoimaan pianistin kanssa ja hallitsee instrumenttinsa ja tulkintansa ilman väsymyksen vaaraa.

Hyvä valmistautuminen hehkui myös ukrainalaisen Yuriy Hadzetskyyn esityksestä, joka sisälsi mm. kolme laulua Schubertilta. Schumann ja Schubert vuorottelivat koko ensimmäisen välieräpäivän aikana ja olivat ohjelmistossa juuri oikeilla laulajilla. Se on nimittäin niin, että laulaja on joko Schubert tai Schumann tulkitsija. Jos vuoden 2014 Mirjam Helin -laulukilpailun voittaja ukrainalainen Katerina Kasper lauloi finaalissa taistelusta, ukrainalainen Hadzetskyy tulkitsi raastavasti kuoleman teeman. Hän onnistui kertomaan miksi Schubertille kuoleman aihe oli tärkeä, ja juuri sellaiset esitykset, joissa säveltäjä pääsee oikeuksiinsa ja teksti puhuttelee, ovat todellista taidetta.

Serbialainen Stefan Hadzic lumosi Merikannon Myrskylinnun selkeällä ääntämyksellä. Yleisesti jo tässä vaiheessa välieriä tuli mieleen, että miten hienoa on kuulla rehellisiä, sielukkaita esityksiä nuorilta laulajilta aikana, jolla popkulttuurin ilmiöt ovat tunkemassa niin voimakkaasti klassisen musiikin maailmaan. Heräsi voimakkaita ylpeyden tunteita, kun tajusimme, että suomalainen kansainvälinen laulukilpailu pitää etusijalla rehellisyyttä.

Rehellisyys ja haavoittuvaisuus olivat asioita, joita dame Kiri Te Kanava peräänkuulutti omassa videohaastattelussa kilpailuijen alla. Suomalainen Jussi Juola eli nuo toiveet todeksi tulkitsemalla Schubertin Heine-lauluja. Kun aikaisemmin puhuttiin kilpailuihin valmistautumisesta, Jussi lunasti odotukset myös sen suhteen ja antoi itsestään vakavasti otettavan vaikutelman. Poikkeuksellisen herkkä draamallinen taju yhdistyi vuolaaseen äänimateriaaliin. Näin nuorelle sukupolville Jussia kuunnellessa ja seuratessa juolahti mieleen resonanssi Martti Talvelasta.

Amerikkalainen kontratenori Eric Jurenas esitti mm. kokoamansa kokonaisuuden Purcellin lauluista. Alkuerissä vilautettu aikamme musiikin hallinta ei toteutunut välierän ohjelmiston kohdalla. Kaikin puolin ohjelma oli liian turvallinen ja pitkähkö, mutta esitykset valovoimaisia.

Välierien ensimmäisen kisapäivän iltaosio sisälsi upeita tulkintoja suomalaisista klassikoista, kuulimme mm. Var det en dröm, Yrtit tummat, Tuijotin tulehen kauan ja Illalla -laulut. Suomenkieliset kappaleet haastoivat vieraskielisiä laulajia vaikeilla diftongeilla, tuplakonsonanteilla ja ääkkösillä.  Oli hienoa huomata, miten kilpailijat olivat sisäistäneet suomalaisten laulujensanojen merkitykset ja hallitsivat suomen ja ruotsin kielen lausumisen, joista jälkimmäinen saattaa olla saksan kautta helpommin lähestyttävä kieli.

*****

Illan aloitti varjoraadin sydämet sulattanut eteläkorealainen bassobaritoni Bonsu Ku. Hän ei pettänyt odotuksia, vaan teki vaikutuksen yleisöön erityisesti Mefiston aarialla. Hänen lauluohjelmistonsa neljältä säveltäjältä rakentui tuli-aiheen ympärille. Seuraavaksi esiintyi kaunisääninen ukrainalainen sopraano Iryna Kyshliaruk valkoisessa housupuvussa. Vaatekokonaisuus oli tyylikkäästi viimeistelty punaisen paidan kanssa sointuvilla sävysävyyn lakatuilla kynsillä ja huulipunalla. Ulkonäöllähän on kilpailutilanteessa myös merkitystä ja vaatekokonaisuuksien miettiminen sekä järjestäminen on osa kilpailuun valmistautumista. Vuonna 2009 Mirjam Helin -kilpailujen naisten sarjan voittaja Julia Lezhneva lauloi jokaisen kilpailuerän häntä varten teetetyissä korsettimekoissa. Kyshliaruk tulkitsi värikkäästi mm. Mussorgskin Lasten kamarissa -laulusarjan, joka oli ilmeisesti transponoitu häntä varten korkeampaan sävellajiin.

Erinomaisen valmistautumisen lisäksi tarvitaan erinomaista keskittymistä kilpailuhetkenä ja sen Mirjam Helin -kilpailut myös tarjoavat hyvien järjestelyjen ansiosta. Etelä-Afrikkalainen sopraano Palesa Malieloa ihastutti hyvällä keskittymisellään, kauniilla äänellään ja sydämellisellä tulkinnallaan. Tuntui, että jokainen välierään päässyt laulaja lunasti odotukset ja nautti mahdollisuudesta olla äänessä ja kaiken huomion keskipisteenä pidemmän ajan kuin alkuerissä. Yleisestikin kannattaa ajatella, että minusta tykätään, olen välierissä, nyt vaan nautin, minun ei tarvitse voittaa enää ketään puolelleni.

Väliajalla tuli monen odottama ilouutinen jääkiekon MM-kisoista, että Suomi oli voittanut illan jännittävän pelin. Väliajan jälkeen amerikkalainen mezzo-sopraano Megan Moore tulkitsi raivokkaasti Medean aarian, tyylikkäästi Berliozin lauluja ja päästi värikkään äänensä Sibeliuksen kolmessa laulussa. Mooren esityksissä aina ilahduttaa omakohtaisuus ja viimeistelty tulkinta, joka ei koskaan tingi laulutekniikasta ja musiikin palvelemisesta. Ensimmäisen välieräpäivän vei loppuun canadalainen sopraano Elaina Moreau, joka räjäytti pankin lopettamalla ohjelmansa Merikannon laululla Mä elän. Myös Moreaun visuaalinen olemus oli kauniisti viimeistelty ja kaikesta paistoi oikein tekemisen ihailu.

Korkeatasoiset kilpailut saavat jatkua huomenna. Jännitys tiivistyy jo tässä vaiheessa finaaliin pääsijöistä. Mirjam Helin on siitäkin poikkeuksellinen kilpailu, että kilpailijat saavat peräti kaksi välipäivää ennen finaalia. Näitä päiviä käyttää mielellään Radion sinfoniaorkesteri harjoituksiinsa Hannu Linnun johdolla. Kilpailu on hankkinut kaikkia kilpailijoita varten finaaliaarioiden partituurit, jotta orkesteri pääsisi heti harjoittelemaan.

Varjoraati

Torstai-ilta: sopraanoiden erä

Vuorossa oli viimeinen alkuerä Mirjam Helin -laulukilpailuissa. Ohjelmalehtisestä selvisi, että kaikki illan viisi laulajaa olivat sopraanoja, joten keskinäiseltä vertailulta ei voinut välttyä. Alkuerät käytiin Musiikkitalon Camerata -salissa, joka on keskikokoinen kamarimusiikkisali. Välierien liedpainotteinen ohjelma sekä orkesterifinaali käydään Musiikkitalon konserttisalissa, joten äänenkäytön vaatimukset muuttuvat dramaattisesti välieristä alkaen. Musiikkitalon suuri konserttisali vaatii ääneltä kokoa ja kantokykyä, joten äänellisesti jyvät erotellaan akanoista lauantain ja sunnuntain aikana.

Tänä iltana kuullut sopraanot olivat hyvin tasaisia, kukaan heistä ei noussut selvästi illan parhaaksi, mutta toisaalta kaikki pääsivät loistamaan omalla vuorollaan. Illan aloittanut Zdislava Bocková oli selvästi hieman kipeänä, mutta selvitti silti ohjelmansa hienosti. Erityisesti minua ilahdutti hieno Debussy-tulkinta. Myös seuraava sopraano, korealainen Sarah Seunghwa Chae aloitti Debussyn musiikilla. ”Pierrot” sai eläväisen tulkinnan ja oli hänen parasta antiaan.

Usein laulukilpailussa puhutaan kappaleiden tulkinnasta. Illan kaksi ensimmäistä sopraanoa tulkitsivat kappaleita vähäeleisesti sekä hyvin perinteisesti; pääasiassa ilmein ja elein sekä toki tekstiä ja sen väritystä muuttaen. Laulajan tulkinta ja siitä pitäminen onkin täysin subjektiivinen kokemus. Osa arvovaltaisesta Mirjam Helin -laulukilpailun tuomaristostakin saattaa pitää teatraalisesta ja suurieleisestä tulkinnasta, kun taas osa arvostaa sisäistyneempää ja hillitympää tulkintaa. Kuitenkin niin kuulijoiden, tuomariston kuin laulajankin kannalta on tärkeintä, että laulaja on lavalla oma itsensä. Jotkut laulajista ovat ulospäinsuuntautuneita show-miehiä ja show-naisia, kun taas osa laulajista tahtoo kertoa laulun tunnelman ja tarinan vähäeleisesti. Uskottavuus on kaikki kaikessa.

Seuraava sopraanomme edustikin sitten eläytyväisempää sorttia. Venäläinen sopraano Olga Cheremnykh tulkitsi kehollaan ja erityisesti käsillään musiikkia ja eläytyi siihen slaavilaiseen tapaan hyvin vahvasti. Hänen ohjelmastaan nousi esille, jälleen kerran ranskalainen lied, Chaussonin ”Le temps des lilas”. Seuraavana lavalle asteli sinisessä mekossaan pienikokoinen, suorastaan hellyttävä eteläkorealainen Eunil Cho. Hän lauloi tyylitietoisesti ja tyylipuhtaasti lyyrisen ohjelmansa. Illan päättänyt sopraano, eteläkorealainen Yeseul Choi, oli valinnut nappiin aariansa. Minun makuuni Norinan aaria Donizettin oopperasta Don Pasquale oli hänen parasta antiaan. Pisteet erityisesti poikkeuksellisen hienosta italian ääntämisestä! Kysymyksiä herättikin se, miksi hän ei lopettanut ohjelmaansa hienoon aariaan…

Kun kaikki laulajat oli kuultu, jäimme jännittämään alkueristä jatkoon päässeiden nimiä. Ja nehän me jo tiedämme tämän blogin tullessa julki. Joukkoon mahtui Varjoraadin mielestä muutamia yllätyksiä, mutta se kuuluu aina kilpailujen luonteeseen! Tuomariston jäsenistä kukin antaa jatkoon menevälle laulajalle yhden äänen ja jos sovittua määrää laulajia (tänä vuonna 18) ei löydy, on vuorossa uusintaäänestys tasan menneiden äänten kohdalla. Tuomaristo ei keskustele keskenään, vaan kukin tuomariston jäsenistä arvioi laulajia omien mieltymystensä pohjalta. Näin kaikkien tuomariston jäsenten äänillä on yhtä suuri painoarvo. Puhdasta matematiikkaa, joten tuloksista on turha spekuloida. Vaikka toki se on kilpailujen suola😉

Tuomas Miettola

Tuomas on Iisalmesta kotoisin oleva tenorinalku, jonka päivät kuluvat Sibelius-Akatemian käytävillä ja enenevässä määrin myös harjoituskopeissa. Vapaa-ajallaan hänet voi löytää todennäköisimmin jalkapallokentiltä tai kuntosalilta. Tuomaksen henkinen koti löytyy Savon sydämestä, avointen ja hymyilevien ihmisten keskeltä, mutta myös Helsinki on valloittanut osan hänen sydämestään. Taiteessa Tuomasta puhuttelee villi asenne sekä vilpitön läsnäolo.

 

Summary of the final preliminary round day

On Thursday morning, the audience was able to witness alternately the spectacular coloratural fireworks and, in turn, the tranquil alignment. Already in the morning everybody were excited to hear the names of the singers for the semi-finals.

Swedish soprano Johanna Walrooth (1993) radiated beauty and vivid expression with her beautiful skillful technique and many colors in her voice. The Shadow Jury selected her as a perfect Norina.  The same age American coloratura soprano Juliana Zara from Berlin Hans Eisler Music Academy gave musically high-level performance together her pianist Marlene Heiβ. In Wolfgang Rihm’s demanding composition on Shakespeare’s Hamlet play, Zara crafted the role of Ophelia on the brink of madness.

Korean baritone Jeongmeen Ahn (born 1991) charmed, in particular, with his magnificent interpretation of the song “Liebst du um Schönheit” by Mahler’s Rückert series.

After the break, Korean mezzo soprano Teea Ann (s.1990) performed very fine lyrical lines and intriguing interpretation of Popova’s aria from Walton’s opera The Bear.

The young German baritone Stefan Astakhov’s (p. 1997) performance was astonishingly professional for his young age. He was capable to transform deep emotions in credible way. The Israeli soprano Galina Benevich (1991) filled the hall with virtuoso coloratural fireworks and a fairy tale song.

Some of the same songs and arias have been repeated during the competition. Among sopranos the favorite was “Let the bright Seraphim” (Handel) and among baritones “Timotheus cries” (Handel). Both arias give their competitors opportunity to show off sparkling coloraturas and young drive. For the Shadow jury it has been very interesting to hear and compare how different singers interpret the same composition, sometimes almost in sequence.

In the last session of the preliminary round five sopranos were heard. Soprano is the most common female voice type, as nature had decided. Zdislava Bocková, who started the evening, was clearly a little sore, but still worked out her program well. In particular her interpretation of Bystrouška’s aria by Janacek was very impressive. South Korean Sarah Seunghwa Chae started with beautiful interpretation of Debussy’s “Pierrot” and progressed to clean coloraturas of Gilda’s aria.

Russian soprano Olga Cheremnykh interpreted her repertoire especially with her hands living through every note. Her program varied from Pergolesi to Tšaikovski. South Korean coloratura-soprano Eunil Cho charmed with her lovely looks in blue dress and disciplined performance. The last soprano of the evening South Korean Yeseul Choi, took part in Mirjam Helin for the second time. The interpretation of Norina’s aria from Donizett’s opera Don Pasquale took her stage presence to the next level.

When all the singers were heard, we felt the vivid atmosphere of expecting the results. Camerata Hall was filled with live chat and people discussed competition and competitors exchanging their lists of guess for the semi-finals.

Each of the members of the jury will give the successor singer one vote and if the agreed number of singers (this year 18) is not found, there will be a repeat vote for the previous votes. The jury does not discuss with each other, but each jury member evaluates the singers based on their own preferences. In this way, all members of the jury have the same vote weight. Pure math, so the results are useless to speculate. Although it is a salt of competitions.

Varjoraadin veikkaukset välikilpailuun – kuinka kävi?

Arvovaltainen tuomaristo valitsi Mirjam Helin -laulukilpailun välieriin 20 laulajaa. Varjoraati pohti keskuudessaan omat veikkauksensa.

Olemme nauttineet alkueristä todella paljon. Valinta oli vaikea, ja jakoi raatilaisten mielipiteet – mutta listasimme ennen tuomariston päätöksen julkistamista tykönämme oman listamme nais- ja mieslaulajista.

Ja arvovaltaisen tuomariston päätöksen kuulemisen jälkeen voidaan sanoa, että kyllähän tuossa listassa aika paljon samaa on!

Tuomaristo päätti valita jatkoon 20 laulajaa. Meidän listassamme on 18 nimeä (16-20 voi päästä välikilpailuun). Yhtä kaikki, näistä kahdeksastatoista 14 osui oikeaan.

Nyt kohti viikonlopun välikilpailua!

Ai niin – käyhän katsomassa meidän tunnelmiamme myös videoklipin muodossa!

Shadow Jury’s wrap-up of the second competition day

The atmosphere in the Camerata Hall of the Music Center intensified in the morning of the second day (Tuesday) of The Mirjam Helin Competition. The hall was filled with new listeners as well as with loyal followers of the event.

The second day of preliminary round was started by Russian soprano Xenia Galitskaia (b. 1993) and her pianist Olga Vaganova. Galitskaia told the shadow jury in her interview that she just had started her vocal education. This is an interesting background information that provided us with a new perspective while listening to Galitskaia’s performance. The Shadow Jury thought that M. Musorgski’s song “Hopak” freed the singer’s interpretation and encouraged the use of different colours.

A South Korean tenor Jaeil Kim (b. 1988), with a beautiful lyrical voice delighted audience with communicative and joyful interpretations. South Korean baritone Jaejun Kim, dressed in velvet blazer sang Tostin’s “Tristezza” in straightforward and beautiful style.

The parade of male voices continued with South Korean baritone Sung Bin Kim. Together with pianist Tuula Hällström he created a wonderful interpretation of H. Dupcar’s song “Extase”.

Today’s first goose pimples were provided by South Korean bass-baroque Bonsu Ku and his pianist Yuka Beppu. Bonsu Ku’s performance was a jubilee of music from beginning to end. Bonsu Ku finished with Don Basilio’s aria “La Callunnia è un venticello” and received the crisp applause that he deserved.

The last performer of this group was Ukrainian baritone Oleksandr Kyreiev. As a performer, he was natural and liberated.

To sum the day up: there were many male voices and good ones! Also many male pianists were seen on stage. At this point we started to long for some colorful evening dresses and knock-on high heels on stage. And that was exactly what we’ve got in the evening session.

It is funny how visual facts matters in singing performance after all. The evening was opened by Ukrainian soprano Iryna Kyshliaruk (1990) and her pianist Ilmo Ranta. The Shadow Jury liked Iryna’s beautifully sounding soprano voice, stunning expression power and strong contact with the audience. “The holy quest for a strong interpretation” would be what the popular Finnish dance artist Jorma Uotinen might have said in this case!

We soon gained more high notes as charming South Korean soprano Dongmin Lee (1990) performed together with pianist Kristian Attila. The Shadow Jury noticed a special choreography made just before the performance – the lid of the grand piano was counted. This movement was repeated once more during the evening. The singers would have liked the piano to be a bit quieter. Well, the singers came here to be heard, even though the competition’s pianists do a great job! Lee won Shadow Jury’s voices with coloraturas of her last aria – Handel’s “Rejoice greatly”.

South African soprano Palesa Malielo repeated immediately the same piece by Handel. And audience “rejoiced greatly” while hearing it for the third time in the end of the evening by Canadian soprano Elaina Moreau (b. 1989). All three versions were quite different from each other, though.

In this context, it is good to talk about how important it is to build a good competition program. In the primary round the singer has to show as much as possible in four songs. One should be wise and cover the things that are not yet on the desired level. It’s a good idea to build a clear start and effective ending of the program. Captivating start is a key: “here I am, listen to me”. A “showing off” piece in the end leaves a positive footprint of the singer. The good competition program is also stylistically versatile and the songs contain a wide range of emotions.

Well, back to the point. That’s tenors! After a 20-minute interval, the Norwegian tenor Petter Moen (b. 1988) took over the stage. Moen served us with style-conscious and artistically delicate tenor, which is sometimes a rare treat. Moen’s stunningly accurate and sovereign jewellery patterns in Handel were a pleasing variation.

And then tje American mezzo soprano Megan Moore (b. 1990) stepped on the stage. Megan’s personal and strong interpretations of each song was an experience. Especially the Sesto’s aria from Mozart’s opera La Clemenza di Tito was excellent. Maybe we’ll hear her later on in this competition – who knows…?

Primary round is half way through. We have heard a great deal of fine artists, but there are still a lot of good singers yet to be heard. The live performance is the best way to observe vocal art. Come and experience it or join the live stream at mirjamhelin.fi/competition-live. 

Torstaiaamun tunnelmia

Torstaiaamuna yleisö pääsi todistamaan vuoroin näyttävää koloratuuri-ilotulitusta ja vuoroin rauhallista linjakkuutta. Jo aamulla oli havaittavissa suurta jännitystä illan tuloksista välieriin pääsijöistä.

Ruotsalainen sopraano Johanna Walrooth (s.1993) ihastutti yleisöä säteilevällä olemuksellaan, kauniilla lyyrisellä sopraanollaan ja taitavalla koloratuurillaan. Hän oli varjoraadin mielestä täydellinen Norina, jonka aariaan hän päätti esityksensä.

Säteilevällä auralla lavalle astui myös saman ikäinen amerikkalainen koloratuurisopraano Juliana Zara Berliinin Hans Eisler musiikkikorkeakoulusta. Hän esitti yhdessä pianistinsa Marlene Heiβin kanssa ilmeikkäästi Straussia, Vivaldia, Mozartia ja Wolfgang Rihmin vaativan sävellyksen Shakespearen Hamlet-näytelmän tekstiin, jossa Zara eläytyi taidokkaasti hulluuden partaalla olevan Ophelian rooliin. Häntä tullaan varmasti kuulemaan sellaisissa ooperarooleissa kuin Blonde ja Zerbinetta. Korealainen baritoni Jeongmeen Ahn (s.1991) hurmasi eritoten upealla tulkinnallaan Mahlerin Rückert-sarjan ”Liebst du um Schönheit” laulusta.

Väliajan jälkeen lavalla vakuutti korealainen mezzosopraano Teea Ann (s.1990). Hänen ohjelmistoonsa kuului mm. Dvorakia, Wolfia ja Händeliä. Kilpailun kuopus ja kilpailujärjestyksen arponut nuori, saksalainen baritoni Stefan Astakhov (s.1997) esiintyi ammattilaisin ottein ja hillitysti tulkiten. Hän on ikäänsä nähden erittäin pitkällä laulajana. Israelilainen sopraano Galina Benevich (s.1991) täytti salin virtuoosimaisella koloratuuri-ilotulituksella ja satakielen laululla.

Tietyt samat kappaleet ja aariat ovat toistuneet monen eri kilpailijan ohjelmistossa, mm. Sopraanoilla  ”Let the bright Seraphim” (Händel) ja baritoneilla  ”Timotheus cries” (Händel). Molemmat aariat antavat kilpailijoille mahdollisuuden näyttää laajasti ominaisuuksiaan laulajina, kuten äänialaansa ja tarvittavia koloratuuritaitoja. On ollut erittäin mielenkiintoista kuulla ja vertailla, kuinka eri laulajat tulkitsevat samaa sävellystä, joskus melkein peräkkäin.

Raati jatkaa kilpailujen seuraamista ja jännittää kilpailijoiden kanssa illan tuloksia.

Antti Mähönen

Helsinkiläissyntyinen bassobaritoni, joka opiskelee laulua Oulussa. Vapaa-ajallaankin hän ui paitsi uimahallissa, myös musiikin syvissä vesissä.

Summary of the 3rd day – an upward trend was noted

The third day of Mirjam Helin International Song Contest showed an upward trend. Singers performing at this stage of competition have had more time to rest and adapt and maybe also give a finishing polish to their performance. They also had the opportunity to follow up the upstream competitors’ performances and learn from their examples on the spot or via the Internet streaming. And Shadow jury has to admit that it is very cheerful to see quite a few competitors among the audience at the Camerata Hall.

The day started with an uplifting performance by the American baritone Bryan Murray, whose preparation was of the highest quality. This was conveyed by the singer’s full concentration, a thoroughly heated vocal instrument and a magical atmosphere. We had to remind ourselves that we were attending competition and it was only 11:00 am.

Then Swedish soprano Kristine Nowlain radiated a lovely serene aurora filling the hall. Together with his pianist Jacob Lidåkra, she presented very fine music making. Starting her program with Nyström Kristine built sustain dramatic line ending her performance with Menotti’s opera aria. A strong musicianship was shown by the German soprano Anna-Maria Palii, whose elegant “Let the bright Seraphin” (Handel) testified her incredible coloratura skills.

Korean baritone Sung Hwan Park brave performance of Obradors’ song “El Vito” with knuckle-knocks and applause as well as thrilling interpretation of “Largo al Factotum” prompted the audience to joy.

The Chilean coloratura soprano Maria Carla Pino Cury’s program featured Handel’s rarity “Tu del ciel Ministro Eletto” and her performance as a whole was delightful marriage of music and words.

The Wednesday morning session ended with Finnish soprano Virva Puumala. Her presentation was characterized with radiance looks and ambitious repertoire. Hugo Wolf’s Mignon song showed excellent level of common music making with pianist Juho Lepistö.

In the evening session we finally heard two more countertenors, as well as more dramatic voices and interesting interpretations of mainstream repertoire. This made Shadow jury to wonder how important the repertoire is in competition, how it is not only showing the voice of the singer but singer in complete with her or his character. As storytelling and communication is essential in every performance, one has to feel very connected with the repertoire and show the best possible abilities.

Evening session started with Serbian soprano Sonja Šarić, whose impressive soprano was used wisely throughout the whole program in tempo tranquil.

Counter-tenor Rodrigo Sosa Dal Pozzo showed some virtuosity in Rinaldo’s “Venti turbini prestate” together with his pianist Jacob Lidåkra. In addition to the three languages, Rodrigo’s first episode also introduced the singer’s extensive survival ability.

Russian soprano Tatiana Starkova awaked a lot of discussion and emotions in Shadow jury. She impressed by her old-time opera garland and intense atmosphere in Mendelssohn’s “Hexenlied”. Her pianist Vsevolod Maximov followed singers emotional roller-coaster with great loyalty.

The warm and chording baritone tone of Henri Tikkanen, a Finnish vocalist, filled the hall as he took over the audience with the treasure of Why do the nations by the Handel’s Messiah. The small incidents caused by the bad luck did not interfere Tikkanen’s self-confident performance and he finished with beautiful pianissimo of Mein Sehnen, mein Wähnen.

A New Zealander baritone Julien Van Mellaerts who appeared just after Tikkanen and had also Wolf’s Abschied just like Tikkanen in his repertoire. It was extremely interesting to hear two different interpretations of this song. Mellaerts is equipped with secure vocal technique and clear sound.

The evening ended with Russian countertenor Vadim Volkov who impressed with rare vocal instrument and it’s volume. Shadow jury would be very curious to hear Adrian’s aria from Wagner’s Rienzi that Volkov has in his repertoire for the finals.

The Shadow jury want to thank competition pianist Kirill Kozlovski, who is an absolutely tough musician and gave some magical moments in music today. The Preliminary round is coming to an end as already tomorrow we will know who are selected to the semi-finals.