Tags

, , , , , ,

Ajattelin kirjoittaa kilpailujen funktiosta; mihin näitä kilpailuja tarvitaan, joissa kulttuurilla kilvoitellaan.

Ajattelin kirjoittaa tuomaroinnista; siitä miten mahdollisesti voittajat valitaan.

Ajattelin kirjoittaa kriittisyydestä; onko tyhjänpäiväistä “vain” kehua ja ylistää?

Ajattelin kirjoittaa laulamisesta; äänestä ja musiikista, vokaalimusiikista.

Ajattelin kirjoittaa esiintymisestä; eläytymisestä ja elävöittämisestä.

Ja sitten lavalle astuu ukrainalainen baritoni Dmytro Kalmuchyn ja kertoo laulamalla kevyesti vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin. Mitä niihin enää lisäämään.

Kovin nuori baritoni on onnistunut saamaan äänensä jo hienosti esille, potentiaalin komeasti esiin. Enkä olisi uskonut että Fin ch’han dal vinolla saadaan yleisö niin villiksi. Toki siinä oli uurastettu jo hetki.

Illan aloitti ihana Olga Heikkilä, joka mielestäni tyylikkäästi rakensi ohjelmansa viimeiseen käänteeseen; viimeinen Poulenc käänsi koko esityksen hienosti aivan uusille taajuuksille. Olgan hymyilevää olemusta katsellessa tuli mieleeni vanha näyttämöiden totuus: “Keep it light, keep it bright, keep it gay!”

Britti Thomas Humphreysillä on hieno ääni, laaja-alaisena jo kauniisti hallinnassa. Ihailin pitkiä linjoja. Valentinin rukous soi uskottavan nuorekkaasti, koskettavasti esitettynä.

Suomalainen sopraano Heli Huuki laulaa kauniisti kirkkaalla, puhtaalla äänellään, luonnollisesti (jos näin saan sanoa, positiivisesti). Usein luonnollisuus vaatii paljon raakaa työtä päästä takaisin kaikkien ääntä rasittavien reaktioden takaa; Helin kohdalla en tietenkään tiedä onko näin, ennen kaikkea pidin kovasti kuulemastani. Oscarin aariassa Heli tuntui parhaiten avautuvan nautinnollekin vaativan yleisön edessä. Hyvä!

Korealainen baritoni Insu Hwang on korkeaotsainen, komeaääninen Ford. Kilpailujen erittäin korkeaa tasoa hienosti edustava taiteilija. Ilmeikkäät kasvot, vakuuttavat sydämestä lähtevät eleet.

Kreikkalainen jumalatar, sopraano Nikoleta Kapetanidou, tullee näillä luontaisilla lahjoillaan laulamaan vielä laaja-alaisesti kaikenlaista repertuaaria. Minuun vetoava, vaikuttava esiintyjä. Voimalliset ylä-äänet vienevät häntä kohti raskaampaakin ohjelmistoa?

Hienoa draamaa, hienoja onnistumisia, innostusta ilmassa tämän Helsingille tavattoman hellekuumuuden keskellä.

Tahtoo lisää!

Petri Bäckström

Petri Bäckström on neulova tenori -tittelillä paiskattu lavaleijona ja filosofitenori-arvonimellä esitelty tanssiva muusikko. Laittaa itsensä täysillä peliin näyttämöllä ja on laulamisen suhteen innokas amateur. Suurista sanoista huolimatta vahvatahtoinen pehmoilija ja vastakohtaisuuksista elävä yksinkertaistaja.

Advertisements